Työhyvinvointidialogi VM - Työhyvinvointikeskustelut johtamisen tukipalveluna Verohallinnossa, Maija Jokinen, päätyösuojeluvaltuutettu, Verohallinto, Valtion työsuojelun yhteistyöryhmän puheenjohtaja Anja Simonen
-
Upload
-
0
-
Embed
-
Share
-
Upload and view presentations on any device and embed the player to your website! --- > >Upload PPT
- Upload PPT
Download this Presentation
followed
unfollow
follow
0
Presentation Transcript
- 1.Työhyvinvointikeskustelut johtamisen tukipalveluna Verohallinnossa Maija Jokinen, päätyösuojeluvaltuutettu/Verohallinto, Valtion työsuojelun yhteistyöryhmän puheenjohtaja Anja Simonen, työhyvinvoinnin asiantuntija/Verohallinto
- 2.Henkilöstöpalvelut /työhyvinvoinnin johtamisen tukipalvelut (esimerkkejä) Sovittelu Työnohjaus Työhyvinvointi- keskustelut Työterveyshuolto VMBaro toteutus, tulosten analysointi ja esimiesten tuki Vertaistukiryhmätoiminta Täyttä elämää eläkkeellä - valmennukset Kuntoutus Työkykykoordinaattorin tehtävät Työhyvinvointiin liittyvät valmennukset ja luennot Henkilöstöpäällikön rooli (HRM) Fasilitointi Työsuojelun tuki
- 3.Työhyvinvointidialogin taustasta Laura Mottin tarkoituksena oli kehittää menetelmä, joka lisää työyhteisön kykyä ymmärtää ja kehittää omaa toimintaansa sekä lisätä tuottavuutta ja henkilöstön työtyytyväisyyttä Hän näkee yksilön aktiivisena omien elin- ja työolosuhteidensa luojana, ei pelkästään erilaisten ympäristöstä tulevien kuormitustekijöiden kohteena Perustana on ajatus, että konfliktit ja ristiriidat ovat kehityksen edellytyksiä. Lähtökohtana toteamus, että työpaikoilla on intressejä ja näkökulmia, jotka ovat eriasteisesti ristiriidassa keskenään; näissä ristiriidoissa ja yksilöiden niiden vuoksi kokemassa turhautumisessa on muutoksen liikkeelle paneva voima ja kehityspotentiaali-> niitä pitää tutkia! Lähde: Verve, Kirsti Koistinen
- 4.26.9.2021 lorem ipsum 4 Miksi työhyvinvointidialogi Työntekijä on yrityksen tärkein voimavara Työntekijän tukeminen työn muutoksessa Työntekijän mahdollinen turhautuminen saadaan käännettyä voimavaraksi Työntekijän tilanteen saaminen näkyväksi niin esimiehelle kuin ennen kaikkea hänelle itselleen Lähde: Verve, Kirsti Koistinen
- 5.”Olet aina enemmän kuin mikään käsitys itsestäsi” Työhyvinvointidialogi on menetelmä, joka tukee työntekijöiden/esimiesten ammatillista kehittymistä erityisesti organisaation ja työn muutoksessa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun työntekijöiden työ on voimakkaasti muuttunut ja heidän pitää löytää omat kehittämistehtävänsä, joilla tulevaisuuden työ otetaan haltuun. Tavoitteena on saada työntekijän tilanne näkyväksi hänelle itselleen, esimiehelle ja työyhteisölle. Menetelmä yhdistää yksittäisen työntekijän ammatilliset haasteet ja organisaation kehittymisvaateet. Lähde: Verve, Kirsti Koistinen
- 6.LÄHTÖKOHTANA Keskustelussa esille tuleva työntekijän ja/tai esimiehen tilanne, ongelmakuvaus / ongelmapuhe, päällimmäiset kokemukset (ilmiongelmat): ”ei täällä mikään muutu, en taida jaksaa, alaiset eivät ole sitoutuneet jne.” Ongelmallisesti muotoiltu, näkökulmaan voi sisältyä umpikuja, jonka vuoksi henkilö ei olekaan kyennyt asiaansa ratkaisemaan AUTETAAN TYÖNTEKIJÄÄ TARKASTELEMAAN ASIAA UUDESTA NÄKÖKULMASTA ”UUSI YMMÄRRYS” JOKO VUOROPUHELUN AIKANA TAI SEN JÄLKEEN ”uusi ymmärrys” voi olla ratkaisu jo itsessään tai siitä avautuu uusia mahdollisuuksia ratkaista asia Työlähtöisen vuoropuhelun ydinidea Kehittävä vuoropuhelu Lähde: Verve, Kirsti Koistinen
- 7.Työhyvinvointidialogin sisältö Oma työhistoria ja ammatillinen kehitysvaihe käännekohdat, omiin valintoihin vaikuttavat tekijät, mitkä tekijät vaikuttivat tehtyihin valintoihin, mitä ajatuksia ja tunteita tehdyt valinnat herättävät tänä päivänä jne. Nykytyö mistä työpäivä koostuu, tavoitteet ja arviointi niiden saavuttamisesta, missä olet hyvä, mitkä vaativat ponnistuksia, osaaminen, mistä haluaisit luopua/mitä tilalle jne. Työyksikön toiminta ja sen muutos viimeaikaiset muutokset yksikön, työyhteisön, työntekijän kannalta jne. Työn mieli ja persoonalliset suhtautumistavat mitkä asiat antavat/vievät voimia ja miten ne liittyvät muutokseen, kiinnostavin/mielekkäin osa työstä, yksilölliset reagointitavat, esimerkkejä onnistumisen kokemuksista/miten liittyvät muutokseen Lähikehitys keinoja oman tilanteen parantamiseen, yhteistyön kehittäminen kehittymissuunnitelman laatiminen Lähde: Verve, Kirsti Koistinen
- 8. Työhyvinvointikeskustelut Verohallinnossa työhyvinvointidialogi -valmennuksen suorittanut 8 henkilöä keskustelujen käynnistyminen tilaamalla (esimies itselleen tai työntekijälleen) kytketty esim. vertaistukiryhmätoimintaan, VMBaron tulosten pitkään käsittelymalliin (esimiehille) ja HERO-kokeiluun (yksilöllisten palvelujen tilaaminen työn tueksi) kesto noin 2 tuntia, 1 - 2 tapaamiskertaa mielellään kasvokkain jokainen keskustelu erilainen, niin myös keskustelun runko ja tuotos kaikille yhteistä työhyvinvoinnin lasku keskustelu äänitetään, jos yhdessä näin sovitaan välitehtävänä oman puheen kuuntelu ja analysointi keskustelut luottamuksellisia esimiehelle tieto tarvittavilta osin
- 9. Käytännön esimerkki THD kytkettynä VMBaron tulosten käsittelyyn (malli seuraavalla dialla) Lähtötilanne: VMBaron tulokset heikot erityisesti lähiesimiestyön osalta esimiehen ja muutaman työntekijän yksilöhaastattelu => yhteenveto luottamuksellisuus säilyttäen VMBaron tulosten ryhmäkäsittely => toimenpidesuunnitelma työhyvinvointidialogi esimiehen kanssa => henkilökohtainen kehittymissuunnitelma yhteiskeskustelu, jossa mukana esimies ja esimiehen esimies kohdassa 1. mainittu yhteenveto havainnot tulosten käsittelytilaisuudesta kohdassa 2. mainittu toimenpidesuunnitelma ja kohdassa 3. mainittu esimiehen kehittymissuunnitelma seuranta: keskustelu esimiehen kanssa kolmen kuukauden kuluttua + seuraavan vuoden VMBaron tulosten yhteydessä
- 10.VMBaro –kyselyn tulosten käsittely erityistilanteissa 1. Suunnittelu Keskustelu ryhmäesimiehen ja hänen esimiehensä kanssa. Keskustelussa hahmotetaan ryhmän tilanne ja sovitaan, miten VMBaron tulosten käsittelytilaisuus ja siihen liittyvät tukitoimet toteutetaan sekä asetetaan tavoitteet. 2. Haastattelut Tarvittaessa haastatellaan kaikkia tai osaa työyhteisön jäsenistä ennen yhteistä tilaisuutta. Haastatteluista laaditaan yhteenveto, jota hyödynnetään tulosten käsittelytilaisuudessa. Yhteenveto käsitellään esimiehen ja tarvittaessa hänen esimiehensä kanssa. Tulosten käsittelytilaisuus räätälöidään työyhteisön tilanteen mukaiseksi. Tilaisuuden kesto on 3-4 tuntia. Tilaisuudessa sovitaan yhdessä konkreettiset kehittämistoimenpiteet ja laaditaan niiden toteutus-suunnitelma. 4. Purku-tilaisuus 3. Ennakko-tehtävä Osallistujille lähetetään tilanteeseen sopiva ennakko-tehtävä noin 2 viikkoa ennen tilaisuutta. Tilaisuuden vetäjä laatii tilaisuudessa tekemiensä havaintojen pohjalta yhteenvedon. Havainnot (mm. ilmapiiri, ryhmän/esimie-hen toiminta) käsitellään esimiehen kanssa ja tarvittaessa myös esimiehen esimiehen kanssa. 5. Havainnot purkutilaisuudessa 6. Työhyvinvoin- tidialogi Tarvittaessa esimiehen kanssa käydään työhyvinvointi- dialogi, jonka lopputuloksena syntyy esimiehen kehittymis-suunnitelma. Esimies käsittelee kehittymissuunnitelman oman esimiehensä kanssa käytävässä kehityskeskustelussa. 7. Seuranta Tarvittaessa seurantakeskustelu esimiehen kanssa noin 2-3 kuukauden kuluessa purkutilaisuudesta. Kun työyhteisön VMBaro–kyselyn tulokset ovat useampana peräkkäisenä vuonna olleet alhaiset, tulokset ovat romahdusmaisesti laskeneet tai esimiestyön tulokset ovat merkittävästi alle keskimääräisen tason, voidaan tulosten purussa edetä alla olevan mallin mukaisesti. Haastattelut ja työhyvinvointidialogi tehdään tarvittaessa.
- 11.Työhyvinvointidialogi menetelmänä antaa mahdollisuuden myös vuorovaikutustaitojen harjoitteluun: aktiivinen puhuttaminen aktiivinen kuuntelu vuorovaikutustilanteen analysointi ja ymmärtäminen oman puheen kuuntelu ja analysointi toisen puheen kuuntelu ja analysointi palautteen antaminen toiselle Lähde: Verve, Kirsti Koistinen
- 12.Työhyvinvointidialogin pohjalta laadittava kehittymissuunnitelma Lähde: Verve, Kirsti Koistinen
- 13.Lähde: Verve, Kirsti Koistinen
- 14.KIITOS !
Related
